Esitysmerkinnät: kuinka voimakkaasti, nopeasti ja minne
Nuotit kertovat, mitä säveliä soitetaan. Niiden ympärillä olevat merkit kertovat, miten: hiljaa vai voimakkaasti, hitaasti vai nopeasti, lyhyesti vai sitoen. Jotkin merkit ovat jopa nuolia, jotka lähettävät sinut takaisin tai eteenpäin, kuin kartta. Paina painikkeita kuullaksesi jokaisen merkin ja seuraa sitten karttaa sormellasi.
Tällä oppitunnilla

Dynamiikka: kuinka voimakkaasti
Sitä, kuinka voimakkaasti tai hiljaa soitat, kutsutaan dynamiikaksi. Kaksi tärkeintä kirjainta ovat p eli piano (hiljaa) ja f eli forte (voimakkaasti). Kun eteen lisätään m eli mezzo (puoli-), saadaan välitasot: mp on melko hiljaa ja mf melko voimakkaasti. Kun kirjain kahdennetaan, mennään pidemmälle: pp on hyvin hiljaa ja ff hyvin voimakkaasti.
Tikkaat hiljaisesta voimakkaaseen ovat siis pp, p, mp, mf, f, ff. Nämä eivät ole äänimittarin kiinteitä lukemia. Niitä verrataan toisiinsa: trumpetin p on silti voimakkaampi kuin kitaran p. Olennaista on, että p on hiljaisempi kuin mf ja f voimakkaampi.
- Lyhyt sävelmä hiljaa soitettuna.
- Sama sävelmä voimakkaasti soitettuna.
- Yksi sointu kiipeää tikkaat: pp, p, mp, mf, f, ff.
Kokeile: sano ”hyvää huomenta” p:llä, sitten mf:llä ja sitten f:llä. Samat sanat, kolme dynamiikkaa.
Voimistuen ja hiljentyen
Musiikin voimakkuus muuttuu usein vähitellen. Crescendo (cresc.) tarkoittaa: vähitellen voimistuen. Decrescendo tai diminuendo (decresc., dim.) tarkoittaa: vähitellen hiljentyen. Sanojen sijaan nuoteissa voi olla nuottien alla pitkä kiila: aukeava (kuin venytetty <) voimistumiselle ja sulkeutuva (kuin venytetty >) hiljentymiselle.
Älä sekoita pitkää kiilaa yksittäisen nuotin kohdalla olevaan pieneen >-merkkiin. Pieni merkki on aksentti, ja kuulet sen alempana. Muut voimakkuutta kuvaavat italialaiset sanat löydät oppitunnilta ”Italialaiset termit”.
- Sävelmä alkaa hiljaa ja voimistuu loppua kohti.
- Sama sävelmä alkaa voimakkaasti ja hiipuu pois.
Tempo: kuinka nopeasti
Alussa oleva tempomerkintä kertoo, kuinka nopeasti isku kulkee. Largo on hyvin hidas ja leveä, Andante käyntivauhti, Moderato kohtuullinen, Allegro nopea ja reipas ja Presto hyvin nopea. Monissa kappaleissa on myös numero, kuten ♩ = 92, joka tarkoittaa 92 iskua minuutissa (BPM).
Tässä suuntaa antavat arvot: Largo noin 40–60 BPM, Andante noin 76–108, Moderato noin 108–120, Allegro noin 120–156, Presto noin 168–200. Kirjat ja metronomit antavat hieman eri lukuja, ja jokaisella kappaleella on oma tuntunsa. Alla sama lyhyt fraasi soitetaan neljällä nopeudella. Nopeammat soitetaan useammin kuin kerran, jotta kuulet niiden asettuvan.
Jotkin sanat muuttavat nopeutta matkan varrella. Ritardando (rit.) tarkoittaa: vähitellen hidastuen, kuin pyörä, joka rullaa pysähdyksiin, ja a tempo tarkoittaa paluuta aiempaan nopeuteen. Koko lista on oppitunnilla ”Italialaiset termit”.
- Fraasi tempossa 50 BPM: hidas ja leveä.
- Sama fraasi tempossa 92 BPM, käyntivauhti (soitetaan kahdesti).
- Sama fraasi tempossa 138 BPM: nopea ja reipas (soitetaan kahdesti).
- Sama fraasi tempossa 184 BPM: hyvin nopea (soitetaan kolmesti).
- Soitetaan kahdesti: toisella kerralla viimeinen tahti hidastuu vähitellen.
Kokeile: aseta metronomi lukemaan 60, sitten 92 ja sitten 138, ja kävele paikallasi kunkin tahdissa. Mikä niistä tuntuu Andantelta?
Lyhyesti vai sitoen: staccato ja legato
Pieni piste nuotin ylä- tai alapuolella tarkoittaa staccatoa: tee sävelestä lyhyt ja irrallinen, ja jätä sen perään pieni hiljaisuus, kuin puhkaisisit saippuakuplia yksi kerrallaan. Kaareva viiva useiden eri nuottien yllä on legatokaari: soita ne legato eli tasaisesti toisiinsa sitoen ilman katkoja, kuin piirtäisit viivan nostamatta kynää.
Legatokaari näyttää sidonnalta, mutta ne eivät ole sama asia. Sidonta yhdistää kaksi samankorkuista nuottia yhdeksi pidemmäksi ääneksi (katso oppitunti ”Rytmi ja nuottien pituudet”). Legatokaari yhdistää eri säveliä ja kertoo, että ne soitetaan sujuvasti toisiinsa sitoen. Kuuntele sama sävelmä soitettuna molemmilla tavoilla.
- Jokainen sävel virtaa seuraavaan ilman katkoja.
- Sama sävelmä lyhyin, pomppivin sävelin ja pienin hiljaisuuksin.
Aksentit ja fermaatti
Aksentti, pieni > nuotin ylä- tai alapuolella, tarkoittaa, että sävel soitetaan naapureitaan voimakkaammin, kuin yksi sana sanottaisiin lauseessa kovempaa. Aksentit voivat muuttaa sitä, miltä melodialinja tuntuu. Esimerkissä jokaisen tahdin kahdeksasta nopeasta sävelestä korostetaan säveliä 1, 4 ja 7, joten kuulet ne ryhminä 3 + 3 + 2.
Fermaatti 𝄐, kaari, jonka alla on piste, tarkoittaa, että tätä nuottia (tai taukoa) pidetään kirjoitettua pidempään. Kuinka pitkään, sen päättää soittaja tai kapellimestari. Se on kuin pysäyttäisi videon lempikohtaansa ja jatkaisi sitten katsomista.
- Nopeita säveliä, kaikki yhtä voimakkaita.
- Samat sävelet, joissa jokaisen tahdin 1., 4. ja 7. on korostettu.
- Sävelmä soitettuna tahdissa alusta loppuun.
- Sama sävelmä: 2. tahdin korkeaa säveltä pidetään pidempään, sitten isku jatkuu.
Toistomerkit sekä 1. ja 2. maali
Paperin säästämiseksi nuotteihin ei painata samoja tahteja kahdesti. Toistomerkki, kaksi pistettä paksun kaksoistahtiviivan vieressä (𝄇), sanoo: palaa takaisin ja soita tämä osa uudelleen. Palaat vastaavaan alkumerkkiin (𝄆) tai aivan alkuun, jos sellaista ei ole.
Joskus osa päättyy toisella kerralla eri tavalla. Merkinnöillä 1. ja 2. varustetut hakasulkeet näyttävät 1. ja 2. maalin. Ensimmäisellä kerralla soita 1. maali ja palaa takaisin. Toisella kerralla hyppää 1. maalin yli suoraan 2. maaliin. Esimerkissä kartta on: 𝄆 tahti A, tahti B, [1. maali 1] 𝄇 [2. maali 2]. Kuulet siis A, B, maali 1, sitten A, B, maali 2.
- A, B, 1. maali (se vie takaisin), A, B, 2. maali (se päättää).
D.C., D.S., Fine ja Coda: seuraa nuolia
D.C. (da capo) tarkoittaa: palaa alkuun. D.S. (dal segno) tarkoittaa: palaa merkkiin 𝄋. Niiden kanssa on sana, joka kertoo, mihin pysähdytään: al Fine tarkoittaa, että soitetaan sanaan Fine asti ja lopetetaan siihen. al Coda tarkoittaa, että soitetaan merkkiin ”To Coda” 𝄌 asti ja hypätään sitten codaan, loppuosaan, joka alkaa samalla merkillä.
Esimerkki 1, D.C. al Fine. Kartassa on neljä tahtia: 1, 2 (Fine), 3, 4 (D.C. al Fine). Soitat 1, 2, 3, 4, palaat alkuun, soitat 1 ja 2 uudelleen ja lopetat Fine-kohtaan. Esimerkki 2, D.S. al Coda. Kartta on: intro, 𝄋 tahti 2, tahti 3 (To Coda 𝄌), tahti 4 (D.S. al Coda) ja sitten coda. Soitat intron, 2, 3, 4, palaat merkkiin soittamaan 2 ja 3 ja hyppäät sitten codaan.
Yksi tapa, joka kannattaa tietää: kun palaat D.C.:n tai D.S.:n avulla, soittajat yleensä ohittavat toistomerkit toisella kierroksella ja soittavat vain viimeisen maalin, ellei nuoteissa tai kapellimestari toisin sano.
- Tahdit 1, 2, 3, 4, sitten alkuun 1:een ja 2:een, ja lopetus Fine-kohtaan.
- Intro, 2, 3, 4, takaisin merkkiin 2:een ja 3:een, sitten hyppy codaan.
Kokeile: ennen kuin soitat uuden kappaleen, seuraa reittiä sormellasi. Etsi ensin kaikki toistomerkit, maalit, 𝄋, Fine ja 𝄌, aloita sitten soittaminen ja seuraa nuolia.
Pianon ääni: Salamander Grand Piano, tekijä Alexander Holm (CC BY 3.0).