Asteikot: sävelten portaat

Asteikko on askelten resepti

Ajattele asteikkoa portaikkona, jossa jotkin portaat ovat korkeita ja jotkin matalia. Korkea porras on kokosävelaskel (1) ja matala porras puolisävelaskel (½).

Duuriasteikko, se joka kuulostaa tältä: do re mi fa so la ti do, käyttää aina tätä reseptiä: 1 1 ½ 1 1 1 ½. Aloita C:stä ja seuraa reseptiä, niin soitat vain valkoisia koskettimia: C D E F G A H C.

Aloita sama resepti G:stä, niin yksi musta kosketin livahtaa mukaan: G A H C D E F♯ G. Miksi F♯ eikä F? Kuudennesta sävelestä E:stä resepti vaatii kokosävelaskeleen, mutta E:stä F:ään on vain puolisävelaskel, eikä se riitä. Siksi mennään vielä puolisävelaskel ylöspäin, F♯:ään. F♯:stä G:hen on sitten juuri viimeinen puolisävelaskel. Duurin tekee siis se, että asteikko seuraa reseptiä, eikä se, mistä sävelestä aloitetaan: aloita C:stä tai G:stä, seuraa reseptiä, niin molemmat kuulostavat duurilta.

Duuri ja molli: aurinkoa ja pilviä

Luonnollinen molliasteikko käyttää eri reseptiä: 1 ½ 1 1 ½ 1 1. Aloita se A:sta, niin soitat taas vain valkoisia koskettimia: A H C D E F G A. Moni kuulee duurin aurinkoisena ja mollin pilvisenä tai mietteliäänä.

Laulu, jonka sävelet tulevat enimmäkseen C-duuriasteikosta ja joka tuntuu päättyvän C:hen, on ”C-duurissa”. C-duuri ja a-molli käyttävät täsmälleen samoja seitsemää säveltä; ne vain tuntuvat kotoisilta eri sävelessä. Muusikot kutsuvat niitä rinnakkaissävellajeiksi (a-molli on C-duurin rinnakkaismolli), vähän kuin kaksoset, joilla on yhteinen vaatekaappi.

Asteikkohaku

Valitse aloitussävel ja asteikko. Näet sen sävelet, askelreseptin ja paikan pianossa. Paina ”Soita ylöspäin” tai ”Soita alaspäin”, niin kuulet sen.

Mihin kukin asteikko sopii

Duuri

Kirkas ja iloinen. Do re mi -asteikko, jota käytetään useimmissa lastenlauluissa ja poplauluissa.

Luonnollinen molli

Tummempi ja mietteliäs. Tavallinen molliasteikko (kutsutaan myös aioliseksi).

Harmoninen molli

Luonnollinen molli, jonka 7. säveltä on korotettu puolisävelaskeleella. Silloin 6. ja 7. sävelen väliin jää kolmen puolisävelaskeleen iso hyppy, joka kuulostaa vähän eksoottiselta ja dramaattiselta.

Melodinen molli

Molli, jonka 6. ja 7. sävel on korotettu ylöspäin mentäessä, joten se on sujuva laulaa. Klassisessa musiikissa se muuttuu alaspäin mentäessä yleensä takaisin luonnolliseksi molliksi.

Duuripentatoninen

Viisi ystävällistä säveltä ilman puolisävelaskeleita. Sillä on hyvin vaikea soittaa väärin.

Mollipentatoninen

Viisi säveltä, jotka sopivat loistavasti kitaran rock- ja bluessooloihin.

Blues

Mollipentatoninen asteikko ja yksi ylimääräinen ”blue note”, joka tuo siistin, rosoisen sävyn.

Doorinen

Mollilta kuulostava moodi, jonka 6. sävel on puolisävelaskeleen korkeammalla kuin luonnollisessa mollissa, joten se on kirkkaampi. Yleinen jazzissa, funkissa ja kansanmusiikissa.

Fryyginen

Mollimoodi, jossa heti ensimmäisen sävelen jälkeen on puolisävelaskel. Se tuo espanjalaisen, flamencomaisen maun.

Lyydinen

Duurimoodi, jonka 4. sävel on korotettu. Unenomainen ja leijuva, kuullaan usein elokuvamusiikissa.

Miksolyydinen

Duurimoodi, jonka 7. sävel on madallettu. Rento ja rokkaava, yleinen rockissa ja kansanmusiikissa.

Lokrinen

Levottomin moodi, koska sen 5. sävel on madallettu. Käytetään harvoin, lähinnä erikoisefekteihin.

Kokosävelasteikko

Pelkkiä kokosävelaskeleita, kuusi säveltä. Leijuva ja unenomainen, kuin musiikki, kun piirretty siirtyy uneen.

Kromaattinen

Kaikki kaksitoista säveltä, pelkkiä puolisävelaskeleita. Kuin nousisi jokaisen portaan.

Viiden sävelen asteikko, jolla ei voi soittaa väärin

Pentatoninen tarkoittaa ”viisisävelistä”. Duuripentatoninen asteikko on duuriasteikko ilman sen 4. ja 7. säveltä (fa ja ti). Ne ovat vain puolisävelaskeleen päässä naapuristaan, ja puolisävelaskeleet voivat hiertää. Kun ne otetaan pois, melkein mikä tahansa sävelten järjestys kuulostaa kauniilta.

Kokeile: soita pianosta vain mustia koskettimia, missä järjestyksessä haluat. Se on pentatoninen asteikko, ja sillä on hyvin vaikea soittaa väärin. Monet kansanlaulut ja lastenlaulut ympäri maailmaa käyttävät sitä.

Moodit: samat sävelet, eri koti

Soita valkoiset koskettimet D:stä D:hen eikä C:stä C:hen. Käytät samoja säveliä, mutta musiikki tuntuu nyt erilaiselta, koska kotisävel vaihtui. Se on doorinen moodi.

Jokainen valkoinen kosketin antaa yhden moodin (kirkkosävellajin): C jooninen (duuriasteikko), D doorinen, E fryyginen, F lyydinen, G miksolyydinen, A aiolinen (luonnollinen molli) ja H lokrinen. Se on kuin viikko: maanantaista alkavassa ja sunnuntaista alkavassa viikossa on samat seitsemän päivää, mutta ne tuntuvat erilaisilta.

Kaikki duuri- ja molliasteikot

Tässä ovat kaikki kaksitoista duuriasteikkoa ja niiden rinnakkaismolliasteikot tavallisin ylennys- ja alennusmerkein kirjoitettuina.

1. C-duuriCDEFGABSoita
   a-molli (luonnollinen)ABCDEFGSoita
2. G-duuriGABCDEF♯Soita
   e-molli (luonnollinen)EF♯GABCDSoita
3. D-duuriDEF♯GABC♯Soita
   b-molli (luonnollinen)BC♯DEF♯GASoita
4. A-duuriABC♯DEF♯G♯Soita
   f♯-molli (luonnollinen)F♯G♯ABC♯DESoita
5. E-duuriEF♯G♯ABC♯D♯Soita
   c♯-molli (luonnollinen)C♯D♯EF♯G♯ABSoita
6. B-duuriBC♯D♯EF♯G♯A♯Soita
   g♯-molli (luonnollinen)G♯A♯BC♯D♯EF♯Soita
7. F♯-duuriF♯G♯A♯BC♯D♯E♯Soita
   d♯-molli (luonnollinen)D♯E♯F♯G♯A♯BC♯Soita
8. D♭-duuriD♭E♭FG♭A♭B♭CSoita
   b♭-molli (luonnollinen)B♭CD♭E♭FG♭A♭Soita
9. A♭-duuriA♭B♭CD♭E♭FGSoita
   f-molli (luonnollinen)FGA♭B♭CD♭E♭Soita
10. E♭-duuriE♭FGA♭B♭CDSoita
    c-molli (luonnollinen)CDE♭FGA♭B♭Soita
11. B♭-duuriB♭CDE♭FGASoita
    g-molli (luonnollinen)GAB♭CDE♭FSoita
12. F-duuriFGAB♭CDESoita
    d-molli (luonnollinen)DEFGAB♭CSoita