Meksikon musiikki: atsteekkien rummuista mariachien trumpetteihin
Meksikolainen musiikki on kasvanut monesta suunnasta: atsteekkien ajan rummuista ja pilleistä, Espanjasta tulleista kitaroista ja viuluista sekä myöhempien vuosien torvisoittokunnista ja haitareista. Jokaisella maan alueella on oma soundinsa, ja sekoituksen kuulee jokaisessa laulussa.
Tällä oppitunnilla
Miltä meksikolainen musiikki kuulostaa
Kuvittele juhlat kaupungin torilla. Trumpetit laulavat korkealta, kitarat soittavat vauhdikasta rytmiä, ja ihmiset taputtavat ja tanssivat. Sen äänen moni mieltää Meksikoksi.
Mutta siinä on paljon muutakin. Veracruzissa soittajat vuorottelevat laulamalla säkeitä harppujen ja pienten kitaroiden säestyksellä. Pohjoisessa haitari soittaa tanssisävelmää. Vanhoilla atsteekkien mailla rumpuja soitettiin seremonioissa kauan ennen kuin yksikään kitara oli saapunut.
Tarina yhdestä laulusta: La Bamba
La Bamba on hyvin vanha kansanlaulu Veracruzista, Meksikon itärannikolta. Se kuuluu son jarochoon, tyyliin, joka sekoittaa espanjalaista, alkuperäiskansojen ja afrikkalaista musiikkia.
Kauan sitten sitä laulettiin häissä. Tanssijat polkivat nopeita askelia yhdessä, ja vieraat saattoivat lisätä uusia säkeitä juuri hääparille. Harpun, jaranan ja requinton soittajat pitivät laulun vauhdikkaana.
Kukaan ei ole varma, mitä sana ”bamba” tarkoittaa. Jotkut uskovat sen tulevan sanasta, joka tarkoittaa heilumista. Vuonna 1958 nuori amerikkalainen laulaja Ritchie Valens teki siitä rock and roll -version, jonka monet tuntevat yhä tänään.
Perinteiset soittimet
Tässä on joitakin soittimia, joita voit etsiä ja kuunnella.
- Huehuetl
- Pystyssä seisova puinen rumpu, jonka päällä on nahka. Sitä soitetaan käsin tai kapuloilla, ja atsteekit ja heidän naapurikansansa käyttivät sitä.
- Teponaztli
- Ontto puurumpu, jonka päällä on H:n muotoinen viilto. Kahteen puiseen kielekkeeseen lyödään pehmustetuilla kapuloilla, ja niistä saa kaksi eri säveltä.
- Savipillit, okariinat ja simpukkatorvet
- Vanhat meksikolaiset kansat tekivät pillejä ja okariinoja savesta ja puhalsivat simpukankuoriin kuin trumpetteihin aloittaakseen seremoniat.
- Jarana jarocha
- Pieni, kitaraa muistuttava soitin, jota soitetaan rämpyttämällä. Se on kotoisin Veracruzista ja pitää rytmin son jarochossa.
- Huapanguera
- Iso ja matalaääninen kitara, jossa on kahdeksan kieltä. Sitä soitetaan Huastecan alueella yhdessä viulun ja jaranan kanssa.
- Vihuela ja guitarrón
- Mariachiyhtyeessä pyöreäselkäinen vihuela soittaa rytmin, ja iso guitarrón soittaa matalat bassosävelet.
- Trumpetti ja viulu
- Nämä kaksi ovat mariachin kirkkaat äänet, ja ne soittavat sävelmät, joita laulajat seuraavat.
- Nappihaitari ja bajo sexto
- Norteño-musiikissa pieni haitari soittaa sävelmän, ja bajo sexto, iso kaksitoistakielinen kitara, soittaa rytmin ja bassot.
Näin kuuntelet
Meksikolaisessa musiikissa on monta tyyliä, joten kuuntele, miten isku liikkuu. Jotkin laulut heiluvat, jotkin pomppivat, ja jotkin pysähtyvät iloiseen huutoon. Valitse yksi laulu ja huomaa, mitä soittimet tekevät.
- Kuuntele huutoa
- Ranchera-lauluissa laulajat tai yleisö päästävät usein säkeiden välissä suuren huudon, jota kutsutaan nimellä grito.
- Kuuntele kolmen ja kuuden sekoittumista
- Son-tyylisissä mariachilauluissa laskeminen vaihtelee kolmen ja kuuden välillä, joten isku tuntuu keinuvan.
- Kuuntele pomppua
- Pohjoisen norteño-musiikissa on usein polkkamainen pomppu: haitari soittaa sävelmän ja bajo sexto iskun.
Aseta Sowlea-metronomi keskinopeudelle ja taputa jokaisella naksahduksella. Laske ensin 1-2-3, 1-2-3 heiluvaa tunnelmaa varten ja sitten 1-2, 1-2 pomppivaa tunnelmaa varten. Kuuntele sitten yksi ranchera ja yksi norteño-laulu ja arvaa, kumpaa laskutapaa kumpikin muistuttaa enemmän.
Meksikolaisen musiikin tarinan suuria hetkiä
- 1325 (perinteinen vuosi)Tenochtitlan syntyy
Perimätiedon mukaan atsteekkien pääkaupunki perustettiin saarelle järvessä vuonna 1325, ja siellä soitettiin rumpuja kuten huehuetlia ja teponaztlia.
- 1521Vanha ja uusi kohtaavat
Kun espanjalaiset valtasivat Tenochtitlanin, espanjalaiset soittimet kuten kitarat ja viulut alkoivat sekoittua paikallisten soittimien kanssa, ja syntyi uudenlaista musiikkia.
- 1700-lukuSon jarocho saa muotonsa
Veracruzissa espanjalainen, afrikkalainen ja paikallinen musiikki sulautui ajan mittaan elävään laulujen ja tanssien tyyliin.
- 1800-lukuTorvisoittokunnat saapuvat
Vuosisadan puolivälistä lähtien venttiilillä varustetut vaskisoittimet tulivat Meksikoon, ja kaupunkien soittokunnat alkoivat soittaa. Sinaloassa tästä kasvoi banda, jossa on tuuba ja tambora-rumpu.
- 1900-luvun alkuRanchera ja corrido
Rakkaudesta, kodista ja maaseudusta kertovat ranchera-laulut yleistyivät suunnilleen Meksikon vallankumouksen aikoihin, ja corridot kertoivat tarinoita laulaen.
- 1930-lukuTrumpetit liittyvät mariachiin
Noin 1930-luvulla, kun mariachista tuli esiintymis- ja radioesitys, trumpetti tuli tunnetuksi ja siitä tuli ryhmän kirkas ääni.
- 1936–1956Elokuvan kulta-aika
Meksikolaisia elokuvia tehtiin suuria määriä, ja laulutähdet kuten Jorge Negrete ja Pedro Infante auttoivat levittämään meksikolaisia lauluja.
- 2011Mariachi saa tunnustusta
UNESCO lisäsi mariachin maailman aineettoman kulttuuriperinnön luetteloonsa.
Nimiä, joita voit etsiä
Nämä ovat vain esimerkkejä, eivät paremmuusjärjestys. Pyydä aikuista auttamaan niiden etsimisessä ja kuuntelemisessa.
- Carlos Chávez
- Pedro Infante
- José Alfredo Jiménez
- Vicente Fernández
- Chavela Vargas
- Juan Gabriel
- Los Tigres del Norte
- Café Tacvba
- Natalia Lafourcade
- Lila Downs
Sillä aikaa muualla maailmassa
Tässä on, mitä muuta tapahtui samaan aikaan, kun meksikolainen musiikki kasvoi.
- 1539Amerikan ensimmäinen painokone
Méxicon kaupunkiin pystytettiin painokone, ja painetut kirjat alkoivat levitä siellä vuosia espanjalaisten tulon jälkeen.
- 1685Bach syntyy
Saksassa syntyi säveltäjä Johann Sebastian Bach. Hänen musiikkiaan soitetaan yhä kaikkialla.
- 1810Kirkonkello soi
Pappi nimeltä Miguel Hidalgo soitti 16. syyskuuta kirkonkelloa Dolores-kaupungissa ja vaati itsenäisyyttä. Meksiko juhlii päivää yhä.
- 1829Haitari patentoidaan
Wienissä Cyrill Demian patentoi soittimen nimeltä accordion. Siitä tuli myöhemmin suosikki paikoissa kuten Pohjois-Meksikossa.
- 1879Danzón syntyy Kuubassa
Danzón, hidas ja tyylikäs tanssi, sai muotonsa Kuubassa, ja Miguel Faíldin Las alturas de Simpson soitettiin sinä vuonna. Myöhemmin siitä tuli rakastettu Meksikossa, etenkin Veracruzissa ja Méxicon kaupungissa.
- 1936Meksikolainen sinfonia Bostonissa
Carlos Chávez johti Boston Symphony Orchestraa teoksellaan Sinfonía india, joka perustuu Meksikon alkuperäiskansojen sävelmiin.
Pianon ääni: Salamander Grand Piano, tekijä Alexander Holm (CC BY 3.0).